Buster tukee Itämeren tutkimusta

Buster tukee Suomenlahden tutkimusta lahjoittamalla Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle kolme Buster Mini -alumiinivenettä. Veneet tulevat aseman tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. 

Tvärminnessä tutkitaan meriekosysteemiä ja ihmisen aiheuttamia ekologisia muutoksia. Veneilijöidenkin havaitsema muutos on ravinnepäästöistä johtuva Itämeren rehevöityminen ja sen seuraukset, kuten myrkylliset leväkukinnat ja rihmalevien lisääntyminen rannikoilla. Ongelmia voidaan torjua tutkimustiedon avulla.

"Haluamme olla mukana tukemassa tärkeää tutkimustyötä. Itämeren ja erityisesti saariston tila on kaikille veneilijöille tärkeä asia", Fiskarsin veneliiketoimintaa johtava Juha Lehtola sanoo.

Julia Nyström ottaa vesinäytteitä Helsingin yliopiston Tvärminnen tutkimusaseman edustalla. Buster Mini -alumiiniveneitä käytetään apuna ihmisen meriluonnolle aiheuttaminen muutosten tutkimuksessa. Kuva: Joanna Norkko / Helsingin yliopisto. 

 

Työvälineiden on oltava kestäviä ja turvallisia

Uudet Busterit tulevat Tvärminnessä tarpeeseen, sillä pienikokoisilla veneillä opiskelijat ja tutkijat pystyvät helposti tutkimaan ranta-alueita itse. Lisäksi soudettavat veneet ovat suosittuja virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin.

Buster Mini on noin sata kiloa painava, hieman alle nelimetrinen, kolmen hengen vene, jonka avoimiin sisätiloihin myös tutkimusvälineet mahtuvat hyvin. Buster on uppoamaton ja kestävän alumiinirakenteen ansiosta huoleton käsiteltävä, joten veneet sopivat hyvin kokemattomienkin opiskelijoiden käyttöön.

”Tutkimusveneiden on oltava tilavia ja turvallisia, ja kaluston on kestettävä käyttöä kaikissa olosuhteissa”, Tvärminnen tutkimusaseman amanuenssi Joanna Norkko sanoo.

Itämerta tutkitaan tutkimusprojektista riippuen isommilla moottoriveneillä, soutuveneillä tai sukeltaen. Suurin Tvärminnessä käytössä oleva alus on 15-metrinen, jonka nosturilla voidaan ottaa painavia pohjanäytteitä. Bustereita tullaan käyttämään myös isompien alusten apuveneinä.

 

Itämeren tila on huono

Norkon mukaan Itämeren tila on tällä hetkellä huono. Tämä on seurausta viimeisten vuosikymmenten suurista ravinnevalumista maa-alueilta. Paraneminen tulee Norkon arvion mukaan kestämään kymmeniä vuosia.

“Tvärminnen ympäristössä veden kunto on aika hyvä, sillä olemme lähellä avointa merta, jolloin meri huuhtelee rannikkoa eikä hapettomia tiloja pääse syntymään niin paljon. Pietarin puhdistamon ansiosta itäisen Suomenlahden tila on jo parantunut”, Norkko sanoo.

Hangossa sijaitseva Tvärminnen eläintieteellinen asema on ollut toiminnassa yli sata vuotta. Vuosittain asemaa hyödyntää mm. kolmisensataa tutkijaa, yliopisto-opiskelijoita noin 30 eri kurssilla sekä lukiolaisia omilla Itämeri-kursseillaan. Vilkkainta asemalla on touko-syyskuussa.

Asemalla seurataan Itämeren ja Suomenlahden tilaa vesinäytteillä, mittaamalla ravinteiden määrää sekä seuraamalla vuosien varrella tapahtunutta vaihtelua pohjaeläimissä. Lisäksi asemalla tutkitaan Itämeren syvänteiden happikadon vaikutusta ekosysteemiin.

“Olemme juuri aloittamassa EU-rahoitteista neljän vuoden tutkimusprojektia, jolla selvitetään rannikkoalueen merkitystä ravinteisiin: miten paljon rannikko suodattaa maalta tulevia ravinteita ja miten se vaikuttaa Itämereen ja pohjaeläimiin”, kertoo Norkko. 

• Tvärminnen eläintieteellinen asema